JALKAPALLOLLA VALTAVA SOSIAALINEN MERKITYS JA ARVO ESPOOLAISTEN ARJESSA JA ELÄMÄSSÄ – JUNIORIJALKAPALLO TUOTTAA ESPOOLLE LÄHES 50 MILJOONAN EURON HYÖDYT

Espoon jalkapalloseurojen toiminnan yhteiskunnalle tuomat hyödyt sekä sosiaaliset vaikutukset ovat merkittäviä. Espoon suurimmat jalkapalloseurat liikuttavat viikkotasolla lähes 5400 lasta sekä nuorta ja toimintaan on kiinnittynyt lähes 1200 eri ikäistä vapaaehtoista. Espoolaisen jalkapallon tuomia taloudellisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä sekä toiminnan tuomia terveydenhuollon säästöjä on nyt ensimmäistä kertaa mallinnettu ja laskettu.

JALKAPALLOON SIJOITETTU EURO ON KANNATTAVA SIJOITUS YHTEISKUNNALLE

Espoon suurimmat jalkapalloseurat (FC Honka, Espoon Palloseura, Leppävaaran Pallo, FC Espoo, Etelä-Espoon Pallo, Kasiysi) olivat mukana UEFA GROW -hankkeessa, jossa selvitettiin seurojen toiminnallaan yhteiskunnalle tuomat hyödyt.

UEFA SROI -mallinnus (Social Return on Investment) on toteutettu kahdessatoista Euroopan maassa ja sillä mitataan jalkapalloon sijoitetun pääoman sosiaalista tuottoa jalkapallon harrastajien osalta.

Espoon jalkapalloseurojen yhteiskunnalle tuottama kokonaishyöty on UEFA SROI -mallin mukaisesti 49,61 M€ vuodessa. Summaan sisältyy 20,83 M€ suoria taloudellisia vaikutuksia, 8,66 M€ yhteiskunnallisia hyötyjä sekä 20,16 M€ jalkapalloharrastuksen tuomia terveydenhuollon säästöjä. Jalkapallolla on siis valtava merkitys ja arvo espoolaisten arjessa ja elämässä!

Esport Honka Oy:n GM Hexi Artevan mukaan UEFA:n luoma malli liittyen jalkapallon taloudellisiin vaikutuksiin ja terveydenhuollon säästöihin, sekä ylipäätään yhteiskunnallisiin hyötyihin on mitä mainioin: ”On sitten kyseessä kansallinen tai kunnallinen taso, niin tällä tavalla faktapohjaisesti auki laskemalla saamme mittakaavaa siitä, miten iso asia jalkapalloseurat ja jalkapalloyhteisö on. Mallinnuksella saavutamme mitattavan ja verrattavan tavan kertoa meistä. Pidän etenkin siitä, että tällä mallilla pystymme oikeastaan ensimmäistä kertaa koskaan laskemaan etenkin kaupunkitasolla tärkeää sosiaalista tuottoa ja sitä kautta vaikuttavuutta.”

“Espoon tavoite on olla Euroopan kestävin kaupunki kaikilla kestävyyden osa-alueilla: taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti. Aktiivisen ja yhteisöllisen elämäntavan omaksuminen lapsesta saakka on todella hyvä tapa lisätä sekä terveydellistä ja sosiaalista hyvinvointia. Olen usein todennut, että onnistumme parhaiten silloin, kun saamme asukkaat, yhteisöt ja yritykset mukaan ja teemme yhdessä. Urheiluseuroilla on merkittävä rooli kestävän kaupungin ja yhteisön rakentamisessa – nyt tehty mallinnus todentaa tätä erinomaisesti. Arvostan urheiluseurojen työtä valtavasti ja haluan Espoon kaupungin puolesta osoittaa kiitokset kaikille aktiivisille, jotka ovat mukana rakentamassa kestävää tulevaisuutta,” Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä toteaa.

ESPOOLAISTEN JALKAPALLOSEUROJEN TOIMINTA ON VASTUULLISTA, LAAJA-ALAISTA JA MONIPUOLISTA

SROI-mallinnuksen avulla todettu jalkapallotoiminnan vaikuttavuus perustuu suurelta osin espoolaisten jalkapalloseurojen toiminnan laaja-alaisuuteen. Monipuolisen toiminnan kautta jalkapallon sosiaalinen vaikuttavuus on merkittävää.

”Espoo on todellinen muuttajien kaupunki ja tämä aiheuttaa paineita erityisesti nuorille. Pitää juurtua, ja yksi parhaimmista keinoista on urheilu ja nimenomaan joukkueurheilu, jossa opitaan toimimaan yhdessä. Jalkapallo on paitsi taitojen ja pelin opettamista, myös kasvattamista ja arvojen siirtoa nuorille. Espoolaisen jalkapallokulttuurin luomista. Tavoitteena on liikuttaa ja tarjota onnistumisen iloa ennen kaikkea lapsille ja nuorille, mutta kasvavassa määrin tukea myös aikuisten ja seniori-ikäisten liikuntaa ja harrastamista jalkapalloyhteisössämme. Seuroilla on suuri yhteinen yhteiskunnallinen rooli. Ihmisten liikuttaminen edistää luonnollisesti hyvinvointia, mutta sillä on myös voimakas syrjäytymistä ehkäisevä toiminta”, avaa Espoon Palloseuran toiminnanjohtaja Janne Ohralahtijalkapallon merkitystä ja seuratoiminnan laaja-alaisuutta.

Ohralahden mukaan seuratoiminnassa ei pelata yhtä kautta tai yhtä uraa. On tärkeä luoda jalkapallokulttuuria, jossa on pelipaikkoja kaikille. Kilpailijoille, harrastajille, seuratoiminnan kehittäjille, valmentajille, yhteistyökumppaneille ja kaikille tuhansille vapaaehtoisille. Sillä tavalla luomme kauaskantoista hyvinvointia Espooseen.

Leppävaaran Pallon toiminnanjohtaja Jari Kujala kuvailee seuran monipuolista tarjontaa eri ikäisille harrastajille: ”Meillä on hyvin laaja-alaista toimintaa jalkapallon sekä iltapäiväkerhon parissa. Jalkapalloa tarjoamme perhefutiksesta aina ikämiesten jalkapalloon asti. Tarjoamme monen tasoista toimintaa, jotta jokaiselle löytyisi sopiva taso liikkua jalkapallon parissa, mm. kävelyfutis, kerhotoiminta, harraste-, haaste- ja kilpatoiminta. LePa liikuttaa!”

”Tarjoamalla laadukkaasti ohjattua jalkapallotoimintaa, lapset ja nuoret saavat mielekästä tekemistä ja viettävät mielellään aikaansa jalkapallon parissa. Pelaajat pääsevät toimimaan erilaisten ihmisten kanssa, mikä vähentää syrjäytymistä ja pienentää riskiä ajautua yhteiskunnan laitamille. On tieteellisesti myös todistettu, että urheilulla on positiivinen vaikutus aivotoimintaan ja tämä taas auttaa esimerkiksi koulunkäynnissä sekä oppimisessa”, jatkaa Etelä-Espoon Pallon puheenjohtaja Jussi Mononen.

SROI-mallinnuksessa huomioidaan myös vapaaehtoistyön tuoma sosiaalinen hyöty, joka perustuu EU:n tekemään arviointiin urheilun vapaaehtoistyön arvosta.

FC Honka ry:n toiminnanjohtaja Petri Haraisen mukaan vapaaehtoistoimijoiden arvo seuratyölle on nyt ja tulevaisuudessa korvaamaton: ”Seuratoiminta on viimeisten vuosien aikana ammattimaistunut isoin harppauksin. Vaikka seuroissa toimivien päätoimisten työntekijöiden määrät ovat kasvaneet niin se ei poista kuitenkaan sitä faktaa, että seuratoiminta ei pyörisi ilman vapaaehtoistoimijoita.”

”Tällainen kokonaisuus osoittaa hienosti kuinka paljon merkitystä meidän jalkapalloseurojen toiminnalla on, myös mm. tässä Suur-Leppävaaran alueella ja Espoossa ylipäätäänkin. Tämä on upea konkreettinen osoitus niin kaikille vapaaehtoisille kuin seuran ammattilaisillekin arvokkaasta työstä lasten ja nuorten eteen”, toteaa FC Espoon toiminnanjohtaja Mikko Taivassalo.

Vastuullinen seuratoiminta on nykypäivää ja toiminnan suunnittelussa huomioidaan lajitaitojen oppimisen lisäksi harrastamisen sosiaalinen vaikutus ja toiminnan tuottama hyvinvointi.

“Kasiysin yksi merkittävimpiä arvoja on vastuullisuus. Haluamme tuoda perheet yhteisen harrastuksen piiriin ja yksinkertaisesti edistää yhteisömme hyvinvointia liikunnan tuoman ilon ja hyötyjen avulla. SROI-mallinnus vahvistaa, tutkitun tiedon avulla, meidän seuramme käsitystä jalkapallon avulla tehtävästä vaikuttamisesta yhteisössämme”, toteaa seuran toiminnanjohtaja Mikko Hiltunen.

UEFA SROI – JALKAPALLON HYÖTY SUOMALAISELLE YHTEISKUNNALLE

UEFA SROI –mallinnuksen (https://www.palloliitto.fi/jalkapallouutiset/jalkapallon-arvo-yhteiskunnalle-770-miljoonaa-euroa-vuodessa) mukaan suomalaisen jalkapallon hyöty suomalaiselle yhteiskunnalle on 1,25 miljardia euroa vuosittain.

Suomen Pankin pääjohtaja ja entinen SM-tason jalkapallon pelaaja Olli Rehntoteaa Seuran artikkelissa (https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/suomen-pankin-olli-rehn-pureskeli-hjkn-ja-ilveksen-talousluvut-junnufutis-tuottaa-suomelle-jopa-yli-sadan-miljoonan-euron-hyodyt/) että urheiluseurojen sekä erilaisten järjestöjen ja yhdistysten toimintaa arvioitaessa olisi laajemminkin järkevää katsoa ensisijaisesti muuta kuin tilikauden viivan alle jääviä euroja.

”Nämä lukemat kertovat jalkapallosta yhteiskuntaan tulevista kokonaisvaikutuksista, jotka ovat paljon suurempia kuin mitä tilinpäätöksistä pystyy päättelemään.”

”Taloustieteessä on viimeisimmät 10-20 vuotta puhuttu inhimillisen kehityksen indeksistä ikään kuin vaihtoehtona bruttokansantuotteelle. UEFA:n metodissa on paljon samaa, eli on pyritty huomioimaan inhimillisiä ja sosiaalisia vaikutuksia.”

UEFA SROI:n mukaan jalkapallo tuo vuosittain suomalaiseen terveydenhuoltoon 358 miljoonan euron säästöt muun muassa alentamalla riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen, syöpään ja mielenterveysongelmiin. Lajin sosiaaliset hyödyt ovat yli 210 miljoonaa huomioiden vapaaehtoistyön arvo, koulutustulokset, syrjäytymisen ennaltaehkäisy ja rikollisuuden lasku. Lisäksi jalkapallon suorat vaikutukset Suomen taloudelle ovat yli 200 miljoonaa euroa harrastemaksuina, olosuhteisiin liittyvinä rakentamisen tuottoina ja työpaikkoina.

”Jalkapallo- ja futsaltoiminnan merkitys ja mallinnuksen avulla laskettu vaikuttavuus suomalaisen yhteiskunnan kannalta on kiistaton. Jäsenseurojamme, joita on noin 900, löytyy joka puolelta maata Hangosta Ivaloon ja Vaasasta Ilomantsiin. Liikutamme viikoittain noin 600 000 suomalaista ja toimintamme mahdollistajina ovat ne noin 100 000 vapaaehtoistoimijaa, tuhannet osapäivätoimiset ja lähes tuhat päätoimista henkilöä. Talous- ja terveysvaikutusten ohella sosiaaliset vaikutuksen ovat suomalaisten hyvinvoinnin kannalta korvaamattomia”, toteaa Suomen Palloliiton seurapalvelujohtaja ja apulaispääsihteeri Timo Huttunen.

TIETOLÄHTEET

UEFA SROI -mallinnuksen tietolähteinä on käytetty mm. Maailman terveysjärjestön WHO:n ja OECD:n tutkimuksia ja tilastoja. Suomalaisina tietolähteinä on käytetty Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (KIHU), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Valtion Liikuntaneuvoston (VLN), Liikunnan ja Kansanterveyden edistämissäätiön (LIKES), Suomen Diabetesliiton, Suomen syöpärekisterin, Suomen Mielenterveysseuran, Oikeuspoliittisen tutkimuskeskuksen ja Tilastokeskuksen tutkimuksia ja tilastoja.